Henkan tarina
Minä (Henrik Ungern) olen soittanut jo yli 60 vuotta. Ensin olin ”viulukoulussa” eli opettelin viulunsoittoa Lohjan musiikkikoulussa opettaja Martta Nygren-Holmin opissa. Viulunsoiton aloitin 1950-luvun lopulla seitsemänvuotiaana ja lopetin sen vuonna 1964. Tuolloin oli jo viulu vaihtunut kitaraan noin kolme vuotta aikaisemmin ja vei lopulta voiton soitinvalintani osalta.
Ensimmäinen ”kitarabändini” oli Juheer´s. Tämä kolmen luokkakaverin (Jukka Juolahti eli Juuso, Erkki Kankaanmäki ja Henrik Ungern eli Henkka) muodostama koululaisbändi soitteli ”Lyskan konvissa”, vaikkakin harvakseltaan. Suuri osa biiseistä oli jo tuolloin omia, Juuso sanoitti ja minä sävelsin.
Kun lukiossa jouduimme eri luokille, emme enää jatkaneet siinä kokoonpanossa. Se sijaan soitin lukioaikana parin muun luokkakaverin kanssa, kunnes koulu loppui. Sitten 70 –luvun alkupuolella lähdin Nemes –yhtyeen (tuolloin vielä Nemes kvintetti) matkaan kitaristiksi, kun yhtyeen silloinen kitaristi ja eräitä muitakin soittajia oli jo lähtenyt omille teilleen. Minun lisäkseni yhtyeessä soittivat Viitasen veljekset, Ari (basso) ja Harri (koskettimet), Pasi Sävelsalo (rummut) sekä aluksi myös Jarmo Nurmi (saksofoni). Keikkoja tehtiin ensin viisihenkisenä ja sittemmin neljästään, kun saksofonisti lopetti. Neljän hengen kokoonpanolla bändi soitti kolmisen vuotta ennen kuin se hajosi, kun loputkin jäsenet muuttivat muualle opiskelemaan. Sen jälkeen olen soittanut erilaisissa vaihtelevissa kokoonpanoissa, joista pitkäaikaisin jakso oli lähes 20 vuotta lohjalaisessa Kaleidoskooppi yhtyeessä. Kaleidoskoopin kanssa soitimme lähinnä rokkia ja poppia.
Jo Nemes -yhtyeen aikoihin 1970-luvulla kiinnostuin kuitenkin myös ”lattarimusasta” ja soitimme muutamia ”latinobiisejäkin”, erityisesti Santanan kappaleita. Sittemmin 1990 -luvun lopulla hakeuduin Helsingissä toimivaan soitonopettaja Juhani Lampuodin vetämään latinoryhmään ”Escuela del son”, jossa perehdytettiin (ja perehdytetään edelleen) oppilaita erityisesti kuubalaisrytmeihin. Ryhmä toimii nykyisin ”Musik- och Kultuskola Sandels” – nimisen musiikkioppilaitoksen yhteydessä. Kun jouduin työni vuoksi muuttamaan Hankoon 2001, hankaloituivat ”treenimatkat” siinä määrin, että ”latinomusiikin” opinnoille tuli runsaan kymmenen vuoden tauko.
Kun täytin 60, järjestimme Kaleidoskooppi -yhtyeen kanssa Lohjan ”työkkärillä” keväällä 2011 synttäribileet, jossa esitimme tekemäni ”latinobiisin” I´m sixty. Sen jälkeen olen suuntautunut jälleen entistä enemmän ”latinomusiikin” pariin ja tehnyt myös lukuisia latinorytmisiä biisejäkin. Vuonna 2014 liityin jälleen edellä mainittuun ”Escuela del son” -oppilasorkesteriin ja olen siitä lähtien soittanut kokoonpanossa tres -kitaraa (tres cubano), joka soveltuu erityisen hyvin kuubalaisten son ja cha-cha tyylien soittamiseen.
Sen lisäksi, että käyn siis edelleenkin Helsingissä ”musiikkikoulussa” opettelemassa ”latinomusiikin saloja”, soitan kitaroiden lisäksi tresiä myös lohjalaisessa ”Grupo Hola” bändissä teemalla ”Latinorytmejä Lohjalta”. Tämän bändin toiminta alkoi ensin triona (Trio Hola), kun muutin vuosikymmenien tauon jälkeen takaisin Lohjalle 2019. Trion kanssa teimme muun muassa You Tubesta löytyvän musiikkivideon (Trio Hola Musiikkivideo Möykky). https://www.youtube.com/watch?v=EEZaP_rxYDc
Omia kappaleita syntyy edelleen tasaisen tahtiin, kuten ennenkin. Yksi tekemistäni kappaleista on nimeltään ”Suomisatsaa”, jonka tein vuonna 2007 ”tuolloin alkunsa saaneen ”Tanssii tähtien kanssa” ohjelman innoittamana. Laulu kuvaa silloisen ohjelman ”meininkiä”. Muita laulujani ovat muun muassa ”Hanko Merengue”, ”Lumilatino”, ”Nuotiokitara” sekä ”Onnen avaimet”. Nämä kappaleet ovat kaikki suomenkielisiä, mutta olen tosin alkanut opiskelemaan espanjaakin jo useita vuosia sitten siinä toivossa, että espanjaksi laulamamme laulut saisivat lisää ”katu-uskottavuutta”, kun niitä esitämme. Tulevaisuudessa on tavoitteena tehdä suomalaislaulujen lisäksi jokunen laulu myös espanjaksi. Aika näyttää.